sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Nopeat aamutreenit

Loppuviikosta käytiin tekemässä nopeat keppitreenit aamulenkin yhteydessä, yhteensä neljä toistoa. Keppien leijeröinti onnistuu Carmalla hyvin, mutta ohjaajan jättäytyminen taakse vaatii vielä hyvin paljon aikaa ja toistoja. Ja parempi on tehdä vähän toistoja usein kuin harvoin ja paljon yhdellä kerralla. Eikö vain?

Videomateriaali:


Reinalle käytiin myös tällä viikolla uusimassa rokotukset. Samalla tehtiin perustutkimus ja saatiin kyllä niin hienoja uutisia. :) Vuosi sitten Reinalta löydettiin sydämestä sivuääni ja nyt sama sivuääni löydettiin todella todella lievänä. Uutinen oli niin huojentava ja helpottava. Reina täyttää ensi vuoden alussa 11 vuotta, mutta ikä ei kyllä näy tuossa koirassa yhtään. Toivottavasti saadaan pitää meidän pieni ilopilleri ja tehopakkaus menossa mukana vielä pitkään. <3 






torstai 26. syyskuuta 2013

Vuoden mittainen matka

Tasan vuosi sitten päästiin Carman ensimmäiseen ohjattuun treeniryhmään, jossa kouluttajana toimi Lukkarisen Jari. Me oltiin Carman kanssa ihan alkutekijöissä eikä edes osattu kaikkia esteitä, mutta silti meillä oli kokeneet 3-luokkalaiset treenikaverit. Treenit olivat todella haastavia ja usein tehtiin vain muutaman esteiden pätkiä ja opeteltiin yksittäisiä esteitä. Todella todella harvoin teimme koko treeniradan läpi, ehkä muutaman kerran koko vuoden aikana. Välillä oli jopa olo, että olimme enemmän muiden tiellä... :D

Kaikesta huolimatta, kuluneen vuoden aikana me kehityttiin ja opittiin todella paljon. Kaikki sanovat ettei uskoisi, mutta Carman kanssa kaikki on ollut todella haasteellista. Silti Carma nousi yllättävän nopeasti kolmosiin ja saimme kerättyä kahdessa kuukaudessa SM ja MM-karsintanollat kasaan, vaikka emme todellakaan sitä tavoitelleet tai en edes uskonut, että kaikki voisi tapahtua näin nopeasti.

Tämän kaiken laitan meidän ihanan treeniryhmän piikkiin. Kiitos kaikille ihanasta seurasta, vinkeistä ja hurjasta tsempityksestä. Te olette ihan korvaamattomia ja teidän kanssa on ollut ihana kokea koko meidän alkutaival. :)

Edelleen meidän tekeminen treeneissä on todella katkonaista ja joudutaan tekemään ihan pienissä pätkissä. Haastetta siis vielä riittää. :) Tässä video Jarin viimeisistä treeneistä:


Vaikka entsistä ryhmää tulee ikävä, niin tulevaa odotetaan innolla. JoA:n talven treeniryhmiin tulee pieniä muutoksia ja meidän treeniryhmä vaihtuu ja se on myös aivan ihana! Meillä on kaksi ihanaa ja osaavaa kouluttajaa sekä samassa treeniryhmässä on meille monta todella hyvää kaveria. Ihanaa vihdoin päästä treenaamaan myös minulle hyväksi ystäväksi tulleen Kaisan ja Rikin kanssa samaan ryhmään. :) Nyt mekin nähdään taas säännöllisesti kiireistä huolimatta. :)

Meidän viikonloppu alkoi jo eilen, mutta hyvää tulevaa viikonloppua kaikille muillekkin!

Kuvat: Milena Nevanto




sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Onnistuneet keppitreenit

Viikonloppuna kerettiin käymään kentällä kahdesti, perjantaina aamulenkin yhteydessä ja lauantaina pyörähdettiin nopeasti esteillä oman kuuden tunnin koulutuspäivän jälkeen. :)

Keppitreenit ovat siinä mielessä haastavia, että ne ovat koiralle kovin rankkoja enkä itse ainakaan "uskalla" tehdä paljon toistoja kerralla. Perjantaina treenattiin ohjaajan jättäytymistä taakse pujottelun aikana ja toistoja tehtiin viisi. Lauantaina tehtiin ihan vain muutama toisto putkihämyllä, ensin kepit leijeröiden ja toisella kerralla jättäytymällä hieman taakse. Ohjaajan etäisyys kepeistä on vielä aika pieni, mutta pikkuhiljaa toivottavasti pääsee ottamaan enemmän etäisyyttä. Carman pujottelu on selvästi hitaampi, jos en ole itse omalla liikkeellä tukemassa, joten tämänkin takia meidän täytyy edetä hitaasti ja todella paljon eteen palkaten.

Keppitreenit:


Viikonloppu sujui muutenkin ihanissa merkeissä perheen ja ystävien kanssa. :) Sai unohtaa kaikki koulujutut ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin. Lauantain koulutuspäiväkin oli taas aivan mahtava, kaikki vetivät todella hienosti ja keskittyneesti. Ja oli kivaa, että porukassa oli mukana ihan uusiakin naamoja. :) Marraskuun alussa nähdään taas! 

Koti-ikäväkin on jo, mutta meidän tämän viikon arki on normaalia lyhyempi ja mennään takaisin kotiin jo keskiviikkona illalla. :) Perjantaina on myös tarkoitus lähteä Lappeenrantaan katsastamaan ystävän opiskelijaboksi ja juhlia hänen tupareitaan. Tulevalla viikonlopulla on myös valitettavasti tsekkailtava koulujuttuja... Meillä kyllä pätee tämä vanha sanonta niin hyvin: sen mikä taakseen jättää, edestään löytää.

Hyvää alkavaa (toivottavasti sateetonta) viikkoa kaikille!



torstai 19. syyskuuta 2013

Joensuun kotikisat

Aikamoista haipakkaa on saanut taas vetää tämän viikon. Koulussa on aivan älyttömiä päiviä, mulla on alkanut sivuaineopinnot sekä kielikeskuksen kurssit  ja jokaisesta mahdollisesta aineesta on jonkinlaista portfoliota ja oppimispäiväkirjaa.. Tähän päälle vielä treenit ja kouluttamiset. Tekemistä ainakin riittää. :)

Viime lauantaina kisattiin Pohjois-Karjalan piirinmestaruuksista meidän kotihallissa. Me lähdettiin tekemään ainoastaan hyviä kontakteja ja olin monta viikkoa tehnyt ajatustyötä oman pääni kanssa, että lähdetään pois radalta, jos Carma ennakoi vapautuskäskyä. Me päätettiin ja me tehtiin hyvät kontaktit! Huokauksen helpotus. :) Carman kanssa on kyllä ollut paljon opeteltavaa aivan kaikessa. Valmistautuessakin starttiin mun täytyy olla todella tyyni sekä rauhallinen etten nostaisi Carman kierroksia yhtään liian korkealle. Kaikki jotka ovat nähneet Evin ja Reinankin, tietävät, että niiden kanssa täytyi menetellä taas ihan toisin.. :)

Anne Viitasen radat olivat haastavia putkiansoineen, mutta olisivat olleet aivan tehtävissä. Molemmilla radoilla me kosahdettiin keppien vieressä olevaan putkiansaan, mutta muuten radat rullasivat melkein kohtalaisesti. Agilityradalla itse sössin keppilähetyksen,  kun rynnin JÄLLEEN keppien viereen "bloggaamaan" putkea. Ollaan monta kertaa todettu, että Carman on parempi antaa itsenäisesti työskennellä ja hakea kepit yksin.. Milloinhan tää vihdoin iskostuisi mun päähän? :D

Agilityrata:



Tänään me lähdetään pitkästä aikaan kotiin Mikkeliin ja jälleen on tulossa yksi aivan ihana viikonloppu.  Tiedossa on kaverien näkemistä ja ystävien tuparit, lauantain koulutuspäivä KooKoolla ja illanviettoa perheen parissa. Ja jossain vaiheessa yritetään mekin Carman kanssa keretä pyörähtämään kentällä.  Sunnuntaina olisi myös ollut Mikkelissä kisat, mutta päätettiin jättää ne väliin. Kuuntelin kerrankin omaa oloani ja kaiken kiireen keskellä tämä tuntui tällä kertaa paremmalle ratkaisulle. :)


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Puomille itsenäisyyttä

Taas yksi aivan ihana viikonloppu takana. Perjantaina treenattiin, käytiin pitkällä hölkkälenkillä ja ilta kului hyvin ohjelmien parissa. Lauantaina shoppailtiin, keilattiin ja tehtiin intervalleja. Sunnuntai on kulunut ihan vain löhöillen, sisältäen yhden pienen ja kevyen hölkkälenkin ilman koiria. :)

Viikolla vahvistettiin puomille irtoamista:


Namikupilla onnistumiset ovat olleet 100%, joten nyt pikkuhiljaa ruvetaan häivyttämään sitä pois. Kun tehdään satunnaisesti toistoja ilman namikuppia, on apuohjaaja ollut palkkaamassa Carmaa oikeasta asennosta. Nyt ohjaajat ovat olleet todella tiiviisti kiinni puomissa, mutta pikkuhiljaa myös tätä matkaa on tarkoitus ruveta kasvattamaan.

Me tarvitaan näitä toistoja usein, koska aihe on meille niin haastava. En kuitenkaan halua rasittaa koiraa jauhamalla jatkuvasti kokonaista puomia, joten vaikeimpia etäisyyksiä on tarkoitus treenata ensin pelkällä alastulopalikalla ja naksulla. Ratatreeneissä tehdään helpompia irtoamisia ja käytetään apuna namikuppia/apuohjaajaa. Katsotaan miten projekti lähtee etenemään! :) Ja iso kiitos kavereille kaikesta avusta tässäkin asiassa. Olette ihania.

Lopuksi vielä loistavia Annamari Sundgrenin ottamia kuvia Laukaan kisoista:


Ja viikonlopun muita tunnelmia:

Carma ja nököhampaat
Lauran täyskaato tulossa







sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kesän viimeiset kisat

On syyskuun toinen päivä ja sataa vettä. Vihdoin minunkin on myönnettävä, että syksy on tullut. Kesäihmisenä se tekee kyllä tiukkaa. Ja ainiin, tänään me muutetaan takaisin Joensuuhun.

Lauantaina kisattiin Laukaassa. Andreas Virtanen oli laatinut ihan todella kivat radat, haastavat ja pienet estevälit olivat päivän sana.  Ensimmäisellä radalla tavoite toteutui, puomilla pidin Carmaa kontaktilla pitkään ja A:lta vapautuin nopeasti. Puomilla otin vähän sivuetäisyyttä eikä Carma juossut päähän asti vaan otti kontaktin sivusta. Tämä harmitti hetken, mutta tiedän, että tätä täytyy treenata. Kuitenkin, rata tuntui pitkästä aikaa muuten hyvältä ja tuntui, että tehtiin rataa yhdessä.  Pitäisi kuitenkin nyt saada oma ohjaus siihen kuntoon, että Carma ei pääsisi kaarrattamaan noin paljon. Tältä radalla nolla ja sijoitus oli toinen. Jäätiin voittajalle 0,19 sekuntia.

Nolla, sijoitus 2.


Toisesta agilityradasta jäi oikeasti huono fiilis. Carma lähti A:lta ennenkuin kerkesin sanomaan vapautuskäskyä edes loppuun asti ja oli jo seuraavalla esteellä kun tajusin tämän. Jatkettiin puomille asti mistä tuli röyhkeästi läpi. Otettiin puomi uudestaan, joka oli nyt sellainen kuin se on aina ennenkin ollut. Kehuin. Radan paras fiilis jäi uusitusta puomista. Hähää, pääsimpäs näpäyttämään. Toisaalta voin katsoa vähän myös itse peiliin. Olen koko kesän tehnyt paljon nopeita vapautuksia kisoissa, nyt se rupeaa näkymään. Ollaan nähty kontakteilla niin paljon vaivaa, että ei kyllä anneta pakan hajota nyt. Seuraaviin kisoihin meidän tavoite on selvä eikä sitä tarvitse paljoa miettiä. 

Hyppyrata juostiin viimeisenä. Se oli erilainen, haastava, mutta oikeasti todella kiva. Nollia tuli vain kaksi ja me ei kuuluttu tähän porukkaan. Carma teki hienoa nollaa aivan radan loppuun asti, kunnes tuli yhden hypyn ohi, aivan suorasta linjasta. Jätin itse koiran selän taakse, katsekontakti hävisi ja kuulin kun yleisö kohahti. Voisi luulla, että harmitti, mutta ei. Carma oli upea ja tuntui oikealta juosta yhdessä. Pitää olla onnellinen, että pakka pysyi haastavasta radasta huolimatta noinkin pitkään kasassa. Ja vaikka radan lopussa tippui pitkästä aikaa yksi rimakin niin fiilis oli silti onnellinen. Tulostasosta kertoo ehkä vähän myös se, että tuloksemme oli 10vp ja sijoituimme silti kolmansiksi.

Hyppyrata, 10 vp


Laukaan reissu oli kyllä kiva ja opettavainen. Oli ihanaa nähdä kaikkia kisakamuja, joita ei ehkä "pohjoisen" kisoissa niin usein nää. Ja nyt taas saatiin vahvistusta sille, mitä täytyy treenata. Tavoite on saada itsenäiset kontaktit ja kepit kuntoon. Katsotaan miltä homma näyttää vuoden lopussa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!