Viime viikonloppuna kisattiin vuoden viimeiset kisatkin. Oli aikamoinen rutistus, kun ääni katosi neljäksi päiväksi, kurkku oli kuin hellan liesi ja saikullekin joutui vastusteluista huolimatta. Urheilijamaiset valmistelut jäi sängyn pohjalta tekemättä ja olo oli vetelä, mutta onneksi kuitenkin Anniina oli lupautunut aikaisemmin lähtemään reissuun mukaan. Maailman paras avustaja, joka todellakin sai toimia sanan joka merkityksessä avustajan roolissa.
Kisoissa oli kaikesta huolimatta huikea fiilis ja huikea taso. Lauantaina teimme rimaa vaille triplan (1. ja 3.) ja hyviä ratoja, yhteen hiileen puhaltaen. Sunnuntaina sorruttiin pikkumokiin. On ollut etuoikeutettua ja hyvin opettavaista saada tänä vuonna kisata noin paljon tuon porukan seurassa. Huippuagilitya, josta voi vain ottaa oppia. Carma on vuoden aikana kehittynyt huimasti ja toivottavasti vähän itse siinä samalla. Nyt olisi motivaatiota treenata asiat kuntoon niin ohjaajan ja koiran osalta, mutta ensin taukoillaan kunnolla. Vaikka treenattavat kohteet ovat jo mukautuneet omaan päähä, eniten toivon meille terveyttä. Toivottavasti saan ensi vuonna olla yhtä etuoikeutettu, harrastaa tuollaisen koiran kanssa ja löytää keinot viedä sen omalle tasolleen.
Carma Hyvinkäällä. Rimavitonen ja tuplanolla:
Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti