Vihdoin kisaamassa

5 viikon tauon jälkeen päästiin vihdoin kisaamaan. :) Pieni tauko teki hyvää, ehdittiin keskittymään ihan muihin juttuihin ja treenaamaan rauhassa kotiläksyjä. Harvoin kisataan kahta päivää peräkkäin, mutta nyt viikonlopulle oli tiedossa yhteensä 5 starttia.

Tuloksina kisaviiikonlopun viidestä radasta yhteensä neljä nollaa: Jyväskylästä hylky ja nollavoitto, Kuopiosta triplanollat sijoituksin 1,3 & 2. Oli ihana päästä kisaamaan, mutta tauko näkyi omassa ohjaamisessa pienenä mokailuna ja kankeutena. Kisafiilistä oli Jyväskylässä vaikea löytää sekä muutamalla radalla olin enemmän tai vähemmän koiran tiellä ja myöhässä. Positiivista kuitenkin, että pakka pysyi kasassa pienistä lipsahduksista huolimatta. :)

Nollavoitto ja sija 2. hyppyradalta :



Auton trippimittari lauloi neljän päivän ajan, kun reissattiin akselilla Joensuu-Mikkeli-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu. Erityiskiitos Vilille ja Nooralle Jyväskylän reissusta sekä Komulaisen perheelle Kuopion reissun helpottamisesta. On ihana omistaa tällaisia ystäviä :) Kevät tulee kovaa kyytiä ja saatiin oma osamme sateisesta kelistä ja supermäristä vaatteista. Koiran lämmittely ja jäähdyttely olivat todella haastavia sateen ja märän ilman takia, mutta onneksi Riku oli koko viikonlopun meitä auttamassa. :)

Parikiloista terapiaa

Pieni, parikiloinen ja pippurinen. Kohta voisi jo sanoa, että höyhen on päässyt treenaamaan aika monta kertaa lyhyen ajan sisällä. Mahdollisimman usein ollaan pyritty käymään hallilla ihan vain kahdestaan ja nauttimaan kaksinkeskeisestä ajasta, ilman Carmaa.

Yhdessä tekeminen on terapiaa. Vaikka välillä ohjaa miten sattuu, Evi reagoi ja korjaa. Evi antaa paljon anteeksi. :) Mieli tekisi ilmoittaa tyyppi kisaamaan, mutta odotetaan kesän lämpimiä ilmoja. Ja kaikista parhainta - Evin silmät loistavat kerta toisensa jälkeen yhtä kirkkaina kuin aktiivisimpina vuosina, kisaattiinpa kuinka ahkerasti tai ei. Kesän 2012 huoli oli aivan valtava ja murskasi oman olon aivan kokonaan - olen niin kovin onnellinen, että yhteinen harrastaminen on kaikesta huolimatta jälleen mahdollista. :)

Hemppu:



Kuvat: Anniina Korjus:

Kolmikko kasassa

Maailman paras Reina saapui torstaina Rikun mukana Mikkelistä Joensuuhun, joten koko pieni perhe on jälleen kasassa. :) On niin ihanaa, kun Reina on täällä. Kolmikko keksii touhujaan, sänky on täysin vallattu ja peitto ryöstetty.

Sunnuntaina kului aamun parituntinen Jaamankankaalla Anniinan ja punavalkoisen seurassa. Aurinko lämmitti, hanki kantoi ja koiratkin nauttivat keväisestä säästä. Jälleen kerran kiitos Anniinalle näistä hienon hienoista kuvista:

Olisivatko yhteiset hetket ikuisia?

Kiire. Jatkuvat vapaapäivät lähenevät uhkaavasti loppuaan, kun kevään työt ovat pyörähtäneet käyntiin, kandin kirjoittaminen vie aikansa ja yliopiston läsnäolokurssit muistuttavat vihdoin olemassaolollaan. Pieni kiire piristää ja pitää liikkeessään. Päivittäiset pienet temppuhetket, pakkasaamujen lenkit ja pienet päiväunet koirat kainalossa piristävät.

Lisäksi maanantaina päästiin jälleen treenaamaan Kuopioon. :)

Tiedossa oli 40 esteen rata, joka pilkottiin osiin ja palkattiin paljon. Rata oli hyvin juostava ja vaati ohjaajalta paljon; Oma juoksu sekä luotto koiraan pääsivät kunnolla testiin. Treenin jälkeen olin aivan loppu ja käteen jäi iloisen mielen sekä kotiläksyjen lisäksi hyvin märkä juoksupaita. Tämänkaltaiset treenit antavat kummasti lisäpuhtia omaan tekemiseen.

Video maanantailta:


Keväällä meillä on huhtikuussa vielä yksi treeniaika Kuopioon, mutta onneksi yhteistyön ei tarvitse loppua. Kesällä treenejä jatketaan tiiviisti sekä syksynkin ajat ovat onneksi jo lyöty lukkoon. :)

Arki tuntuu hyvältä. Alkuvuoteen mahtui paljon surua ja hyviä hetkiä oppii arvostamaan. Valitettavasti taidan itsekkin tietää vastauksen otsikon kysymykseen. Sen takia, muistetaan nauttia niistä yhteisistä pienistä jutuista. :)

Fiiliskuvat aikaisemmin kovin lumisesta Joensuusta:

Treenaamassa

Parin lepoviikon jälkeen on ollut ihana päästä taas treenaamaan. :) Keskiviikkona teimme tosi kevyet omatoimitreenit ja eilen päästiin ryhmätreeneihin. Kaksi treenikertaa viikossa on  kyllä ehdoton maksimi ja silloinkin etenkin toiset treenit olisi hyvä pitää lyhyinä. 

Keskiviikkona omatoimitreeneissä tehtiin helmikuun lopulla kouluttamani radan alkua. Neljälle ensimmäiselle esteelle sai tehtyä kolme erilaista ohjausvaihtoehtoa enkä yhtään osannut arvioida mikä olisi Carmalle kaikista paras. 

 .

- Vaihtoehto 1: Ohjaajan sijoittuminen esteelle kolme. Keilaus esteelle 2 takaakiertoon ja pakkovalssi-valssi esteille 3-4. Haastaa koiran itsenäistä työskentelyä vaihtoehdoista eniten ja jättää koiran suorittamaan yksin. Kuitenkin meille ajallisesti huonoin vaihtoehto

- Vaihtoehto 2: Ohjaajan sijoittuminen mahdollisimman lähelle estettä 3. Itsenäinen pakkovalssi esteelle 2 ja takaakierto-päällejuoksu esteelle kolme. Suunnilleen yhtä nopea kuin vaihtoehto 3.

- Vaihtoehto 3: Ohjaus "perinteisellä" tyylillä. Esteelle 2 takaakierto-persjättö ja esteelle 3 liikkuva pakkovalssi-valssi. Nopein.

Video ohjausvaihtoehtojen kokeiluista sekä helmikuun nollaratatreeni ryhmätreeneistä:

Ryhmätreeneihin ollaan päästy osallistumaan harmillisen vähän. Radat olisivat hyvää harjoitusta ja tulisi tehtyä muutakin kuin kotiläksyjä. Seuraaviin pienryhmätreeneihin päästään taas vasta huhtikuun alussa. 

Eilisessä treenissä oli meille hirveän monta haastavaa kohtaa. Oma tekeminen oli hieman löysää enkä löytänyt lämmittelyistä huolimatta sitä parasta virettä. Tässä itselleni muistutuksena kolme treeneissä esiinnoussutta kohtaa, joita olisi todella hyvä muistutella mieliin joskus tulevaisuudessa:

Loman jälkeen on ollut ihana päästä taas arkeen kunnolla kiinni sekä ollaan päästy liikkumaan pitkien kävely- ja juoksulenkkien ansiosta.. Koiria en ota jäiselle lumelle tai paljaalle asfaltille juoksemaan etteivät tassut rasitu, joten yhteiset hölkkälenkit joutuvat nyt odottamaan kesän pururatoja ja joudutaan keksimään niiden tilalle muuta tekemistä. Ei ole kuitenkaan ollut kiire, kun oma viikko on näyttänyt tältä:

- Maanantai: Tunnin juoksulenkki, asioiden hoitelua ja palautumista lomasta.

- Tiistai: Pyörätreeni Mikkelissä ja kouluttamassa illalla Joensuussa

- Keskiviikko: Intervallit ja kevyet omatoimitreenit

- Torstai: Iillan ryhmätreenit

- Perjantai: Kevyt lihaskuntotreeni (huh miten huonossa kunnossa ihmisen lihaskunto voikaan olla..) ja kouluttamaan, Siljan käynti ja koirien lihashuoltoa.

- Lauantai: Kouluttamaan ja lepoa

- Sunnuntai: Viikon palautteleva, matalan sykkeen hölkkälenkki, lepoa

Aurinkoista viikonloppua kaikille!! :)

Reissussa

Vietettiin Rikun kanssa tiistaista sunnuntaihin viiden päivän mittainen miniloma Unkarin Budapestissä. Reissu oli aivan mahtava ja lyhyessäkin ajassa kaupungista sai valtavasti irti. Lukuisia käveltyjä kilometrejä, koettuja elämyksiä ja nähtyjä nähtävyyksiä. Vaikka aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja näin maaliskuun alussa lämpöasteita kertyi ainoastaan noin +10 astetta, kaupunkia voi suositella lämpimästi jokaiselle. :)

Tiistaina jännitettiin, että päästäänkö ollenkaan matkaan Norwegianin lakon takia. Matkaan päästiin onneksi ihan aikataulussa, mutta Norwegian tarjosi ihanan loman lopuksi oman lisäsäväyksen reissulle. :) Lakon ansiosta reissu sai lisätunteja, kun lähtöajasta ei ollut tietoa ja tyypit jäätiin kentälle. Kiitos Norskille sponsoroidusta ruuasta ja hyvistä unista kentällä, nyt on kuitenkin ihanaa vihdoin olla kotona. :) Sekä opetuksena itselle; älä sovi kriittisiä ja tärkeitä menoja lennon jälkeiselle aamulle.

Pieni pakkausapuri. Reina tekee tämän AINA. :)

Respan huikea pikaperehdytys Budapestiin ja onnistuneeseen lomaan.

Piknikin näköalat

Maailman 2. suurin synagoga

Lenkkimaisemat

Eläintarhan söpöimmät apinat

Kipuaminen Budapestin korkeimmalle huipulle

Erilaiset frendit

12 tunnin päivälenkki takana ja rappuset ainoa vaihtoehto

Juutalaisten muistomerkki ja pysäyttävät pikkutossut

Viimeiset hetket Budapestin lentokentällä. :)

Nappisilmät kiiluvat

Kun tarpeeksi yrittää, mahdottomastakin tehtävästä voi näköjään tehdä mahdollisen. Jassu ikuisti monen monta kerrassaan loistavaa kuvaa pienestä Evitasta. Huomionarvoista, että jokaisessa kuvassa näkyvät selkeästi pienet pyöreät monsterin silmät ja kuvista erottaa muutakin kuin pyöreän mustan pallon. Harvemmin näin on. :) 

Iso kiitos Jassulle aivan ihanista kuvista. Näiden on pakko tulevaisuudessa päätyä muistoksi omaan valokuvakansioon. :)

Kaikki kuvat Jasmin Saarinen: