Syyskausi 2018 pyörähti käyntiin hyvillä mielin EO:n jälkeisen pienen tauon jälkeen.
Carma on harjoitellut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lähinnä pienehköjä treneejä, välillä vähän isompia kokonaisuuksia. Ihan 2-3 esteen treenit ovat jääneet melko vähille, joten niitä kaipasin pikku hiljaa enemmän mukaan kuvioihin. Mikkelin lisäksi olemme treenanneet muutamia kertoja Kuopiossa: kerran Sannan kanssa ja muutaman kerran meidän ihanan ystävän Annin kanssa uudessa hienossa Mekka-hallissa.
Treenit ovat menneet pääasiassa hyvin. Carma on taitava ja olemme päässeet vahvistamaan sitä mitä osaamme. Muutamia kertoja olemme päässeet harjoittelemaan meille tosi vaikeita treenejä, joten oma suunnittelu treenien osalta on iskenyt oikeaan paikkaan. Uskon, että epäonnistumiset (sopivassa suhteessa) opettavat myös koiraa pelkkiä onnistumisia enemmän.
Carman treenit syksyltä:
Kisoissa ollaan vedetty vain täysiä. Kesän onnettomuuden jälkeen päätin, että viimeistään nyt yritän unohtaa kaikenlaiset tulospaineet (tosin, en tunnista, että minulla olisi ikinä ollut sen kovempia tulostavoitteita) ja keskitymme vain siihen, että juoksemme jokaisen ratamme niin kuin se olisi meidän viimeinen. Joitakin irtonollia ollaan tehty, joihin on sisältynyt myös muutamat tuplanollat. Muutaman kaaosradan lisäksi mukaan on mahtunut monen monia ratoja, joissa virheet ovat olleet hyvin pieniä: On tullut viimeistä rimaa, kummallista kieltoa. Ehkä tarkkuus ei saisi kärsiä, mutta minun tavoite on, että pystyisimme tekemään sillä samalla intensiteetillä kuin harjoituksissa.
Carman kisoja videolla, syksy 2018:
Minä niin rakastan elää, olla ja juosta Carman kanssa. Suurin haaveeni olisi, ettei tämä vain loppuisi koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti