Iva on pieni, Iva on iloinen. Ivasta on vuoden aikana kasvanut ja muovautunut meidän laumaan juuri sopiva jäsen. Parasta on, että nykyään arjessa
Ivan toimintaan pystyy luottamaan täysin. Se kulkee itsevarmana vapaana siellä missä Carmakin, se ei hötkyile eikä sekoile. Kun tehdään hommia, silloin niitä tehdään täysillä. Ihan pienenä se otti kovasti mallia Evitasta, mutta Evitan höpöilyyn se lähtee enää harvoin mukaan. Kun on tylsää, seinän pinnat saavat välillä kyytiä niin kavereilla, kotona kuin vanhemmillani, mutta se on pikkuvika...?
Ivasta on tullut kovin monelle kovin hyvä kaveri.
Synttärivideo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti