Nollavoitto

Testasin viikonloppuna kuinka paljon ihminen saa mahtumaan ohjelmaa kolmelle päivälle. Ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta välillä näköjään täytyy ottaa kaikki vuorokauden minuutit käyttöön. :D Perjantaina se rumba alkoi: aamulla juoksulenkki Carman kanssa, koko lauma uimaan, treffit kaverien kanssa ja yöksi töihin. Lauantaina 3 tunnin unien jälkeen sukulaispäivälliselle, sitten kisaamaan, jonka jälkeen lennosta koirat kotiin, ruokaa nassuun ja yöksi töihin. Sunnuntaina jälleen 3 tunnin unien jälkeen paahteeseen kisaamaan ja kisojen jälkeen Liinan rippijuhliin. Kyllä, eilen illalla sänkyyn päästessä olo oli kuin voittajalla.

Viikonlopulle ei otettu tulostavoitteita ollenkaan, tahdoin vain nähdä miten mun oma pää kestää kasassa. Lauantaina se kesti vielä jotenkin, sunnuntaina mä en itse enää pystynyt mihinkään järkevään toimintaan. En suositteele tunkemaan yhteen viikonloppuun kahta yövuoroa ja kahta kisapäivää, kenellekään. :D

Viikonlopun tuloksiin mahtui aivan kaikkea: hyl, nollavoitto, 0/5. ja hyl. Lähinnä virheet johtuivat omasta ajoittamisesta ja olin jatkuvasti aivan järkyttävän myöhässä. Voittorata oli kaikista ehjin ja sujuvin, mutta sunnuntain nollaradalla ehdittiin tehdä taas kaikki mahdoton ja mahdollinen. :D Carma rönäsi A:n ylösmenossa, mun numeroliivi lähti irti kesken radan ja loppusuoralla vaan pyörittiin. Tuplanollat kävi sunnuntaina myös todella lähellä, mutta viimeisellä radalla sain hyllytettyä neljänneksi viimeisellä esteellä. Täysin oma moka, en tiennyt mitä tehdä ja Carma ehti mennä jo. 

Viikonloppuun olen kyllä tyytyväinen, niin meidän yhteistyöhön radalla kuin muutenkin. Itsestä äärimmäisen väsyneessä mielentilassa oppii kyllä älyttömän paljon uutta ja varmasti tulevaisuudessa yhtä rankkoja viikonloppuja on tulossa lisää. Ja äärimmäisen iso iso kiitos kaikille ystäville, jotka olitte mukana koko kisaviikonlopun. :) Erityisesti Tarja, Liina, Jassu, Alisa ja Heli, olette korvaamattomia!

Carma on kyllä mulle niin järjettömän rakas pieni eläin. 

Mikkelin nollat: