Saviojan Anne oli tehnyt ehkä maailman kivoimmat radat, ne oli tehty meille kuin nenä päähän. Ja Carma oli maailman paras kisakaveri, se teki töitä niin upeasti ja mä olin siitä niin kovin ylpeä. Tehtiin ehkä meidän kisauran siisteimmät ja hallituimmat radat mitä tähän mennessä ollaan ikinä tehty. Kontakteilla pidin toki pitkään, mikä vähän näkyi kellossa ja itse olisin voinut juosta vielä rohkeammin.
Joku hyppisi riemusta tällaisten ratojen jälkeen, mutta mulla on edelleen vähän surullinen olo. Ei missään nimessä siitä, että emme onnistuneet tekemään kolmea nollaa putkeen, vaan rimojen pudottelun takia. Carmalla on tullut satunnaisesti rimoja alas vierailla kivituhkapohjilla ( ei ikinä tekonurmella, vielä..) mutta meidän kotihallissa Joensuussa tämä "virhe" on toistuva. Yksi rima tulee aina, lähes poikkeuksetta, alas pitkissä ratatreeneissä. Kaikki meitä kouluttaneet, meidän treenikaverit ja Carman fysioterapeutti sanovat, että riman pudottelut johtuvat Carman kiireestä eikä mikään viittaa treeneissä tai arkielämässä siihen, että Carma olisi kipeä. Carma liikkuu nopeasti ja kiihkeästi, mutta on todella kiinni mun kädessä eikä irtoa. Carmalle tulee kiire mun liikkeen perään ja rima tippuu.
Me ollaan kesäkuusta lähtien treenattu hyppytreenejä vähintään kerran viikossa ja tämä kyllä on selitettävissä jo pelkästään niiden treenien perusteella. Ilman liikettä ja hitaalla hölkällä Carman hypyt ovat todella kauniita ja rauhallisia, mutta heti kun siirryn juoksuun Carman rytmi sekoaa. Minulle sanotaan, että Carma on vielä todella nuori ja kokematon, hypyt korjaantuvat ajallaan. Silti pelottaa, että mitä jos näin ei ole. Vaikka Carmasta ei ole löytynyt sen suurempaa kuin pieniä satunnaisia jumeja sieltä täältä, olen varmuuden vuoksi varannut ajan osteopaatille kahden viikon päähän. Ja vuosi sitten Carma kuvattiin terveystutkimuksien yhteydessä jokaista nikamaa myöten ja todettiin terveeksi, mutta otetaan siitä uudet kuvat varmuuden vuoksi, jos osteopaatti sen näkee tarpeelliseksi. Mä en voi kiistää, etteikö pelottaisi ja paljon. Takaraivossa vain soi, että mitä jos mun kolmannellekkin koiralle käy jotain liian aikaisin. Mutta meitä ei ole tehty luovuttamaan.
Kuitenkin tässä eiliset agilityradat kuvattuna
A-rata, 5 vp (rima)
B-rata, 0/3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti