Tänään meillä on juhlapäivä

Tänään on hieno päivä. Niin rakas Reina, tuo hullu tennispallokoira, superpallo, se ensimmäinen, täyttää tänään 11 vuotta. Toistan, 11 vuotta. Oikeasti? Se on hieno ikä. Vihdoin pitäisi sanoa itselleen, Reina on jo seniori. Ei nuori.

Tänään on juhlapäivä ja Reina saa oman lelun synttärilahjaksi. Ja paljon pusuja ja haleja. Ei kuitenkaan erikoiskohtelua, Reina elää elämää asenteella, että aina on juhlapäivä. Minulle päivä on hieman haikea.11 vuotta jo? Muistan vieläkin, kun näin 9 vuotiaan iässä Reinan ensimmäisen kerran. En usko rakkauteen ensi silmäyksellä, mutta sitä se oli. En halunnut ketään muuta kuin Reinan. Ja olin niin onnellinen kun sen sain, sitä olen vieläkin. Enkä ole vielä tänäkään päivänä nähnyt yhtä iloista ja vilkasta pentua, joka rakastaa kaikkea. Oman ensimmäisen koiran vanheneminen tuntuu pahalta, eikä sitä osaa käsitellä. Kun Reina täytti 6 vuotta, se tuntui jo iskulta vasten kasvoja. En halua, että Reina vanhenee. Haluan, että Reina on täällä ikuisesti. 

Syytä haikeuteen ei oikeasti ole. Vanheneminen on elämää, kyllä minä sen tiedän. Tänään täytyy iloita: Reina on ollut aina todella hyvässä kunnossa, Reinalla ei ole hätää. Reina porskuttaa eteenpäin kuin juna ja nauttii elämästä, Reina on onnellinen. Hyvällä omatunnolla voin todeta, Reina on elänyt onnellista elämää rakastavassa perheessä  kohta 11 vuoden ajan. 

Toivottavasti Reina saa vielä monta yhtä hyvää, tervettä vuotta elämäänsä. Paljon onnea rakas, olet paras.