Omat avaimet onnistuneeseen treeniin

Olen huomannut, että talvitauon aikana jotain merkittävää tapahtui. Tämän vuoden treenipäiväkirjan merkintöjä lukiessani huomaan ihanan positiivisen viban ja kaikkia treenejä yhdistää jokin merkittävä kommentti; onnistunut treeni. Onnistuneella treenillä en todellakaan tarkoita sitä, että kaikki sujuu virheettömästi vaan jokaisessa treenissä on ollut mielettömästi pähkäiltävää, hiottavia kuvioita ja kotiläksyjä. Onnistuneella treenillä olen lähinnä hakenut loistavaa treenifiilistä, tekemisen meininkiä, uuden oppimista, positiivisien asioiden löytämistä ja itsensä sekä koiran kehittämistä.

Treenimotivaatio on ollut koko vuoden korkea, mutta pienet jutut ovat varjostaneet omia fiiliksiä ja sen kautta peilautunut treenaamiseen syksyllä.  Kun yritin löytää syitä muutokseen, huomasin miten moni asia on muuttunut pääni sisällä. Korostan, että nämä "avaimet" onnistuneeseen treeniin ovat nimenomaan minulle hyväksi havaittuja huomioita, jotka ovat varmasti joillekkin aivan itsestäänsylvyyksiä. :) Minulla nämä ovat kuitenkin välillä tuppautuneet unohtumaan.

- Rauhoittuminen ennen treenejä
Yliopisto on työllistänyt ja tulee työllistämään tänä vuonna todella paljon. Välillä niin paljon, että tekisi mieli hautautua peiton alle koko päiväksi tai syödä kilo suklaata jokaisena arkipäivänä. Koin syksyllä mieletöntä painetta ja stressin kasaantumista, kun itselläni alkoi sivuaineopinnot oikeustieteellisen laitoksen kursseilla ja jouduin aloittamaan minulle monta muuta vaikeaa kurssia. Pitkien koulupäivien jälkeen yritin ahtaa ystävien näkemisen, palautettavien tehtävien tekemisen sekä tenttiin lukemiset  ennen treenejä. Näiden lyhyen kahden kuukauden aikana olen aina ennen treenejä pysähtynyt ja pyrkinyt rauhoittumaan edes hetkeksi ennen treenejä enkä ole buukannut sataa asiaa yhdelle tunnille tehtäväksi. Fiilis on paljon parempi kun mieli on virkeä eikä sata asiaa paina harteilla.

- Motivoituneisuus 
Vaikka treenimotivaatiota on pursunut yli äyräiden ympäri vuoden, silti en ole pysähtynyt kuuntelemaan itseäni. Olen orjallisesti treenannut luvatut kotiläksyt ja mennyt hallille tekemään edes 5min pituisen, lyhyen tekniikkatreenin. Itse olen pyrkinyt treenaamaan 2 treeniä/vko sisältäen yhdet ratatreenit ja yhdet tekniikkatreenit (välillä saatetaan treenata useammin, tai välillä vähemmän). Tänä vuonna olen tehnyt päätöksen, että jos väsyttää/ei kiinnosta juuri sillä hetkellä/ on mieletön kiire niin treenit jäävät välistä vaikka ne olisi kalenteriin merkittykkin. Hosumalla ja kiireellä minä en ainakaan saa aikaan mitään positiivisia tuloksia ja yksi (tai useapi) menetetty treeni ei kaada mitään. Enkä ole ikinä uskonut siihen, että omalla kohdalla kiireellä treenaaminen tuottaa hyviä tuloksia, jolloin se on aina jostain päästä pois.

- Rutiinien noudattaminen treeni -ja kisatilanteessa + keskittyminen
Itselleni tärkein tekijä. Olen usein miettinyt, miksi meidän treenit menevät niin usein aivan pieleen, mutta kisoissa pystymme tekemään puhtaita suorituksia. Usein olen mennyt treeneihin puoliteholla, ajatellut muita juttuja ja hoidellut sosiaalisia kontakteja. Tänä vuonna olen ottanut samat rutiinit käytäntöön niin treeneissä kuin kisoissakin. Tutustun treeneissä rataan korvanapit korvilla kuunnellen samoja kappaleita kuin rataantutustumisessa, jotta saan saman adrenaliinin nostettua kuin kisatilanteissa (en ole tutustunut rataan ilman musiikkia sitten vuoden 2010). Tutustumisen jälkeen lämmitellessä kertaan mielessäni rataa ja valitsemiani ohjauskuvioita, pyrin löytämään yhtä hyvän keskittymisen kuin kisatilanteessa. Yksinkertaisuudessaan; kun on tultu treenaamaan, keskitytään tekemiseen. Kun hommat on hoidettu, sen jälkeen höpistään. :)

-Älä tee kaikesta ongelmaa
Virheet kuuluvat tähän lajiin ja ongelmia tulee eikä kaikkea tarvitse/voi osata. Syksyllä otin monista asioista painetta ja mietin esimerkiksi rimojen pudottelua. Itselläni on ollut tapana tehdä kärpäsestä härkänen. Jo parin kuukauden aikana olen huomannut, että asennoituminen virhekohtiin on hellittänyt. Niitä täytyy ja kuuluu miettiä, mutta pienistä asioista suuren ongelman tekeminen on vain haitaksi ja mahdollisena esteenä seuraaville treeneille. :)

- Kertaus, muistiinpanot ja kotiläksyt
Tätä olen tehnyt jo kauan, mutta tämänkin merkitys on omalla kohdalla olennainen. Treenien jälkeen tykkään vetäytyä hetkeksi omaan yksinäisyyteeni kokoamaan treenin antia ja sen jälkeen jäähdyttelylenkillä keskustelemaan opituista asioista treenikaverien kesken. Muistiinpanojen ja kotiläksyjen kirjoittaminen ylös treenien jälkeen on myös ollut toimiva vaihtoehto omalla kohdalla. Näin ne pysyvät mielessä paremmin ja niihin on helppo palata myöhemmin.

Oikeasti, välillä on ihan hyödyllistä pysähtyä ja miettiä itseään sekä omia tarpeitaan. :) Ystäväni sanoi tänään hyvin, että olen vähän sellainen tyyppi, joka sytyttää kynttilän molemmista päistä yhtä aikaan. Minun täytyy saada kaikki asiat heti tehdyksi, vaikka seuraavalla viikolla olisi runsaasti aikaa.

Eilen treenattiin Heidin treeneissä ja fiilis oli aivan loistava jokseenkin juuri näiden edellä mainittujen syiden ansiosta. :)

Hyvät jutut:
- Irtoaminen
-Poispäinkäännökset ja leijeröinnit (muista kuitenkin ajoitus!)
- Keskittyminen
- Oma juoksu

Kehitettävää:
- Rytmitys ja ajoittaminen leijeröinneissä
- Ajautuminen liian lähelle esteillä 7-8
- Niistoissa tuntui, että yläkroppa painui liian alas ja pyllistelin -> liikkeellelähdöt vaikeampia
- Kotiläksynä; puomin jälkeisen putken ohjaaminen pimeänä putkikulmana

Video:

 Ratapiirrustus ( Heidi Hirvasoja-Korkee) ;

Hyvää pakkasetonta viikoa kaikille ja nautitaan yhdessä tästä upeasta harrastuksesta. :)